perjantai 1. maaliskuuta 2013

Junnu

Miksi on niin helppoa nousta rakkaan ponin selkään ja kaikki onnistu ja on tyytyväinen ja iloinen?
Miksen voi onnistua niin muitten ponien kanssa?
Haluan loppetta tunnin hymyilen!
EN ittku kurkkussa.
Välillä se itku on jo tulossa tunnilla...
Ratsasta ponilla jota rakastaa ja millä on helppoa vaan istua selkän ja tietää että sielä pysyy <3
aina ei voi onnistua sen tiedän.
Mutta miksen oli iloinen kun tulen alas selästä on niitä onnistumisiakin tullut mutta Moccan ja Vilman selässä on itku tullut.
En minä osaa!


Mutta 

On minulla onneksi Junnu päivän paisteeni.
Tärkein poni johon olen kohdannu.
Johon voin luottaa.
Jonka sellässä voin istua ilman että mietin että itken kun pääsen pois .
Love you :*<3 Forever :D


Mutta asiaan 

Olin ratsastamassa Junnulla viime perjantaina taas. Olin niin innoisani päästä rakkaan selkään noin 1 kuukauden jällkeen :D Ja sielä olisin voinut pysyä ikuisuuden.
Ratsastin silloin omisajan tytön kanssa jolla on toinen poni nimeltä Metis.

Harjasimme ponit ulkona koska sisällä mihin hevoset laitetaan kiinin sellanen metalli oli mennyt rikki kun oli ollu synttärit tallilla.
Harjasin äkkiä koska Oona oli jo alkannut harjata Metistä ennen minua.
Junnun satula on rikki niin piti lainata Rauhan satulaa.
Junnun suitset ei ollut ne samat normaalit kuolaimet ja suittsiin oli lisäätty toiset ohjat ja musta palikka suuhun ja lisäksi vielä ketju. Siis häh ? sanoin minä . Mutta sain tietä että Junnu on ollut villi kun yksi tyttö sillä on ratsastanut.
Siis suitset oli belhamit,pelhamit mitä nyt olikaan xD


Tein ihan perus juttuja taivuttelin mutta ensin otin käynistä pysähdyksiä niin että näkisin miten "villi" junnu on.
Sitten ihan vaan voltteja ja sellasta ja yritin tehdä tehtäviä niin että olisi vähän vaihtelu.
Sitten hyppäsin vielä pari estettä.
Viimeiseksi otin satulan pois.





Huomenna Mini kisat Minin kanssa luulisin tai toivoin Miniä :)

-See Y
-Kristina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti