perjantai 11. lokakuuta 2013

Vilma: paras, minun muisti: huono

Sunnuntaina oli estekisat billnäsissa jotka meni minulta valitettavasti vähän harmillisesti. Menin siis 60 luokan ja lähdin kymmenentenä.

Tämä kuva on yksi lemppareistani.


Olin vain ehtinyt hypätä kahden tunnin lopussa vähäsen, ennen kisoja, eli harjoittelumääräei ollut kummoinen.

Heräsin aamulla aikaisin iloisena mutta vähän jo jännitti. Äiti vei minut tallille ja siellä minä menin harjaamaan Vilman ja laittamaan ratsastusvaatteet päälle. Seisoin ulkona katsomassa 40 luokan alkua kylmässä ilmassa ja heti Kristinan ratsastuksen jälkeen varustin Vilman. 

Ennen selkäännousua menin vielä kävelemään radan joka oli tosi kiva. Siellä oli paljon nopeita käännöksiä (joissa en kyllä ole niin hyvä) ja myös tilaa kaasuttaa. xD

Menin verkkaan jossa Vilma oli aika stressaantunut. Kun menin sisälle maneesiin Vilma hirnui ja hän halusi ravata koko ajan. Verkassa oli paljon hevosia (poneja) ja Vilma juoksi paljon ravissa. Laukassa mentiin vähän rauhallisemmin ja minä hyppäsin pari kertaa pystyn ennen kun Vilma stressaantui ja minun piti rauhoitella häntä koko ajan.

Lopulta sujui verkassakin vähän paremmin mutta minua huolestutti vähän sarjat että miten Vilma malttaisi odottaa.

Yhtäkkiä aika oli kulunut hupsahtaen ja kahdeksas ratsukko oli jo radalla. Menin nopeasti ulos maneesista kävelemään Vilman kanssa ulkona. Silloin hän rauhoittui koska siellä oli enemmän hevosia jotka se jo tunsi.
Annoin takin Kristinalle ja katsoin Ineksen radan jolla hän pääsi luokan voittoon.

Ennen kuin ehdin ajatella olin jo kuullut lähtömerkin ja ei muuta kun laukkaa. Ensimmäiset esteet meni hyvin mutta joillekkin esteille tultiin vähän liian lähelle mutta Vilma hyppäsi kauniisti niitten yli. Menin turhan kovaa jo perusradan ja oikaisin mutta se oli ihan hyvää harjoittelua uusintaan.
 Pääsin uusinnassa tiukasta käännöksestä ja oli vain kaksi estettä jäljellä. Mentiin niin kovaa että HUPS! Siinä vieressä olikin se este jonka yli piti hypätä.


Vilma on niin hieno!

Kyllä olo oli niin huono kuin kuuli tuplapuhalluksen pillistä. Vilma oli hypännyt niin hyvin ja oltiin menty niin kovaa että aika varmasti olisi tullut sijoitus. Vain pieni muistihäiriö teki sen. Tuntuu niin tyhmältä kun siinähän lukee estenumerot mutta en ehtinyt nähdä niitä. Vaikka esteen päällä huomasin mitä tein niin eihän sitä voinut olla enään tekemättä.


Tälle esteelle tultiin jotenkin huonosti niin Vilma hyppää hassusti ja minäkään en ollut ihan mukana hypyssä.



Pieni näyte meidän todellisesta vauhdista.


Sarjan ensimmäinen este.


Uusinnan ensimmäinen este. :)


Minun ilmeestä huomaa että tässä hypätään väärä este. Huomasin sen jo heti kun ohjasin sinne.



Vilma oli niin ihana ja kivahan se on että saa eri kokemuksia (vaikka niitä superhyviä kylläkään ei vielä ole tullut). xD Ensikisoja odotellessa:


Onpas minun ilmeeni kauniit ;D 

Kaikki kuvat: Jasmin Karjalainen

//Maria ;D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti